Katsastetaan lyhyesti rakennusalan ja asuntomarkkinoiden tämän hetkiseen tilaan Suomessa. Katsaus perustuu Rakennusteollisuus RT:n julkaiseman rakennusteollisuuden suhdanteita käsittelevään katsaukseen. Julkaisusta ilmenevä mielenkiintoinen havainto on, että perinteisesti suhdanneherkkä rakennusala toimii tällä hetkellä kansantaloutemme veturina ja keskimääräistä alhaisemmasta tilauskannasta huolimatta näkymät alalla ovat kaikki toimialat mukaan luettuna valoisimmat. Yllä oleva kuva havainnollistaa hyvin tätä kehitystä. Rakentamisen ennakoidaan RT:n mukaan kasvavan tänä vuonna 3–4 % ja asuntotuotannon ohella myös liikerakentamisen ennakoidaan piristyvän. Toimitilarakentamista vauhdittaa asuntotuotannon tavoin kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike.
Pieniä asuntoja suuriin kaupunkeihin
Asuntojen osalta uudisrakentaminen Suomessa on pitkälti keskittynyt pääkaupunkiseudulle, sillä jo puolet uusista asunnoista rakennetaan Uudellemaalle ja noin 40 % pk-seudulle. Kun mukaan otetaan Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat, on näiden kasvukeskusten osuus koko valtakunnnan asuntotuotannosta jo kolme neljännestä. Helsinki, Tampere ja Turku ovat Suomen asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta merkittävimpiä alueita ja näissä keskuksissa muutokset markkinoilla näkyvät ensimmäisinä.
Asuntojen kappalemäärissä mitattuna tuotanto on ollut kasvussa verrattuna kuutiomääriin, sillä kasvukeskuksissa on suuri tarve juuri pienille kerrostaloasunnoille. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentamaan arviolta hieman yli 30 000 ja kuluvan vuoden aloitusmäärien ennakoidaan ylittävän 31 000.
Suomen kaupungistuessa ja väestön muuttaessa suurimpiin kaupunkeihin on luonnollista, että asuntotarpeet keskittyvät kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen. Meneillään oleva maahanmuutto on omiaan edistämään entisestään kaupungistumista maassamme. Väestön pakkautuessa tietyille alueelle on ensiarvoisen tärkeää, että näillä alueilla investoidaan samalla myös infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen. Tähän huutoon hallitus onkin vastannut kevään aikana myöntäessään tukea usealle merkittävälle infrahankkeelle. Liikenneyhteyksien parantamisen lisäksi myös kaavoittajien on tärkeä pysyä markkinoiden tarpeiden perässä.
Markkinoilla merkkejä paremmasta
Alhainen korkotaso tukee rakentamista ja asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa tulevina vuosina. Kotitalouksien nostamien asuntolainojen määrän kasvu on hyvä merkki pari viime vuotta kohmeessa olleiden asuntomarkkinoiden kannalta. Tämä tarkoittaa, että asuntotuotanto ei jatkossa ole enää yhtä vahvasti sijoittajakysynnän varassa.
Viime vuonna kauppa piristyi pk-seudun, Tampereen ja Turun ohella myös muissa suurissa kaupungeissa. Markkinan piristyminen eli kauppamäärien nousu ja myyntiaikojen lyheneminen ennakoivat myös hintojen nousua tulevaisuudessa.
Liian aikainen ilo?
Vaikka rakentamisen luvut ovat rohkaisevia ja näkymät valoisammat kuin muilla toimialoilla, leijuu päällä vielä epävarmuuden pilvi. Tuleva kehitys on paljolti kiinni vuoden aikana tehtävistä investointipäätöksistä, jotka voivat pitkittyessään leikata orastavalta kasvulta siivet. Näissä suuret julkiset hankkeet ovat avainasemassa.
Heikkoon työllisyystilanteeseen ei ole odotettavissa äkillistä parannusta lähivuosina. Tällä on hidastava vaikutus myös asuntomarkkinoiden kehitykseen, sillä työmarkkinat näyttelevät merkittävää roolia asuntomarkkinoilla. Lisäksi asuntomarkkinoita varjostaa epävarmuus globaalin talouden tulevasta kehityksestä. Sen sijaan rakennusalalla työttömyyden nousu pysähtyi viime vuonna ja työllisten määrä kääntyi jopa kasvuun. Kasvun ennustetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Alan piristyminen on johtanut siihen, että tietyissä tehtävissä on jopa työvoimpulaa, joka osaltaan hidastaa rakennustöiden käynnistymistä.