Ryhmärakentaminen (tai ryhmärakennuttaminen) on mielenkiintoinen ja vaihtoehtoinen tapa hankkia asunto perinteiseen perustajaurakointiin pohjautuvaan tapaan verrattuna. Ryhmärakentamisen perusajatus on, että joukko ihmisiä rakennuttaa itse tulevan kotinsa, joko suoraan tai asunto-osakeyhtiön välityksellä. Se ei mallina ole joukkorahoituksen tapaan mikään uusi keksintö, mutta se on viimeisten vuosien aikana yleistynyt ja lisännyt suosiotaan.
Rakennuttajaryhmä voi koostua entuudestaan toisilleen tutuista ihmisistä, tai ryhmä voidaan koota projektissa mukana olevan ulkopuolisen rakennuttajakonsultin avulla. Rakennuttajakonsulttina toimivalla rakennusyrityksellä on vahva rooli hankkeen läpiviennissä. Se mm. kilpailuttaa suunnittelijat, hoitaa lupa-asiat ja järjestää työmaavalvonnan. Joissain tapauksissa konsultti toimii myös urakoitsijana eli vastaa asuntojen rakentamisesta.
Lopputuloksena asukkaan näköinen koti
Asunto-osakeyhtiömuotoisessa ryhmärakentamismallissa rakennuttajana toimii asunto-osakeyhtiö, jonka osakkaita rakennuttajaryhmän jäsenet ovat. Ryhmärakentamishanke voi käynnistyä ryhmän aloitteesta, joka palkkaa rakennuttajakonsultin projektin johtoon. Toisaalta ryhmän kasaajana voi toimia myös rakennuttajakonsultti, joka kerää yhteen tarvittavan määrän ihmisiä. Suuremmissa kohteissa rakennuttajakonsultin käyttö on yleistä. Konsultti suunnittelee aluksi yhdessä pienemmän ydinryhmän kanssa kohteen tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen mukaan projektiin voi hypätä kuka tahansa. Tällöin pääsee vielä vaikuttamaan tulevaan asuntoonsa.
Verrattuna perinteiseen asunto-osakkeen ostoon perustajaurakoitsijalta, ryhmärakentamisessa korostuu vahvasti yhteisöllisyys ja laajat vaikutusmahdollisuudet. Lisäksi rakennuttajana toimivat tulevat asukkaat maksavat vain rakennuskustannukset ja rakennuttajan tai urakoitsijan katteen osuus jää pois. Vaikutusmahdollisuuksista johtuen ryhmärakentamisella toteutetuista asunnoista jokainen on ostajansa toiveiden mukaan tehty ja harvoin löytyy kahta täysin samanlaista asuntoa. Vaikuttamaan pääsee niin taloyhtiön yhteisiin tiloihin kuin tulevan oman asuntonsa pohjaratkaisuun ja väliseinistä aina pistorasioiden paikkoihin asti.
Lain tuonut pelisäännöt, pankit vielä empivät
Syyskuussa 2015 voimaan astunut ryhmärakennuttamislaki on tuonut pelisäännöt hankkeiden toteuttamiseen. Laki lisäsi voimaan tullessaan mm. rakennuttajakonsultin sekä urakoitsijan vastuita. Lain tarkoitus oli parantaa ryhmärakennuttajien oikeudellista asemaa ja helpottaa hankkeiden rahoituksen järjestämistä, mutta kaikki eivät pidä sitä täysin onnistuneena. Arvostelu on kohdistunut juuri käytettävien konsulttien ja urakoitsijoiden vastuiden suureen määrään. Sääntelyllä on ollut positiivisiakin vaikutuksia, sillä lain myötä ainakin Helsingin kaupunki on varannut tontteja erityisesti ryhmärakentamishankkeita varten. Tällä hetkellä hankkeita on käynnissä esimerkiksi Helsingin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.
Pankit eivät ole mielellään lähteneet rahoittamaan ryhmärakentamishankkeita, koska malli on vielä niin uusi, hankkeet kohtuullisen pieniä ja niitä on toteutettu verrattaen vähän. Pankkien varovaisesta suhtautumisesta johtuen omaa kotiaan rakennuttavien on oltava valmiita rahoittamaan rakentamista omilla varoillaan ennen kuin pankki on halukas tulemaan mukaan. Tavallisesta poiketen pankit eivät ole hyväksyneet rakennettavan talon asunto-osakkeita lainan vakuudeksi. Tämä on johtanut siihen, että rakennuttajaryhmän on järjestettävä hankkeen rakentamisen aikainen rahoitus muulla tavalla. Pankki on hyväksynyt vakuudeksi vamiiksi rakennetun talon myöntänyt yhtiölainan vasta sen valmistumisen jälkeen.