Syitä joukkorahoituksen kehitykseen on monia. Yhtenä merkittävimmistä voidaan pitää teknologisen kehityksen tuomaa mahdollisuutta tarjota sijoittamiseen tarvittava tieto keskitetysti suurelle joukolle sijoittajia heidän maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa parempaa sijoittajien tavoitettavuutta pienemmällä vaivalla ja kustannuksilla.
Kehitys on mahdollistanut joukkorahoitusmarkkinan jatkuvan kasvun ja avannut rahoitusmarkkinaa pienille yrityksille. Otsikon kysymykseen viitaten joukkorahoituksen syntyä voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta:
- Joukkorahoitus on tarpeellista, koska uudet yritykset eivät saa rahoitusta kuten ennen, eikä muilla paitsi varakkailla pääomasijoittajilla ole ollut mahdollisuutta sijoittaa kasvuyrityksiin.
- Joukkorahoitus on luonnollinen kehitysaskel rahoitusalalla, kun digitaalisuus mahdollistaa pienempien tapahtumien hallinnan helpommin.
Yhdessä nämä kaksi tekijää ratkaisevat markkinoilla olevaa ongelmaa rahoituksen saannissa, ja avaavat pienten ja uusien yritysten rahoitusmarkkinat laajemmalle sijoittajakunnalle. Käytännössä joukkorahoituksen ja uusien yritysten määrän lisääntyminen sekä liiketoiminnan kasvu kulkevat käsi kädessä kysynnän vetäessä ja tarjonnan työntäessä. Elleivät kysyntä ja tarjonta olisi markkinoilla kohdanneet, rahoitusalan luonnollinen kehitys tuskin olisi itsessään riittänyt joukkorahoitusalan kasvuun. Tämä kasvu pitää nyt osata hyödyntää fiksusti, ja suurissa talouksissa näin onkin jo tehty pienten seuratessa perässä.
Kasvun useat hyödyt
Sijoittajapuolen on hyvä olla valmis tähän hyvätuottoiseen rahoitusmarkkinan muutokseen puhtaasti jo siksi, että joukkorahoitus hyödyttää monia osapuolia. Ensisijaisten hyötyjien joukkoon voidaan lukea sijoittajien lisäksi rahoituksen hakijat sekä yritykset, joiden liiketoiminta on välittää joukkorahoitusta. Tämän lisäksi joukkorahoituksen hyödyt näkyvät lähes välittömästi myös kansantaloudessa; joukkorahoituksen myötä start-upien ja uusien yritysten määrä on kasvanut, ja pk-yritykset ovat saaneet lisää potkua kasvuun ja kilpailutettua rahoitusmuotoja. Yksinkertaistettuna: kun joukkorahoitettua kasvurahaa on helpommin saatavilla, yritysaihioiden määrä on lisääntynyt ja niiden kasvu kiihtynyt.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tunnetusti Suomessa suuri työllistäjä, ja start-upit kuuluvat nykyisin kasvavassa määrin tähän joukkoon. Vaikka joukkorahoituksen rooli Suomessa on toistaiseksi marginaalinen, se auttaa nimenomaan niitä yrityksiä, joiden rahoitustarve on usein kriittisin ja sen saaminen kaikkein haastavinta.
Tietoisuuden lisääminen edistää kasvua
Edellä lueteltuja hyötyjä on kuitenkin vaikea realisoida, ellei joukkorahoitusta kehitetä ja siihen liittyvään koulutukseen jatkuvasti panosteta. Alan hyötyjä olisi syytä tuoda julkisuuteen erilaisin keinoin. Osittain näin onkin jo tehty, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopan suurissa talouksissa joukkorahoituksen leviämistä on edistetty lainsäädännöllä ja positiivisella viestinnällä. Joukkorahoituksen kehittymisen ja kasvamisen myötä näissä talouksissa on ymmärretty sallivan, mutta pelisääntöjä luovan lainsäädännön tarpeellisuus. Näillä keinoin joukkorahoitusta ja sen positiivista imagoa ja vaikutusta voidaan säädellä. Lisäksi esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa on joukkorahoitusta välittäville yrityksille olemassa oma sertifikaatti, jota yritys on oikeutettu käyttämään mikäli se toimii hyvän joukkorahoitustavan mukaisesti. Tämän hyvän tavan alan toimijat ovat itse määritelleet. Esim: https://www.ukcfa.org.uk/join-us/code-of-conduct/
Henkilökohtainen ja monen muun kanssa jakamani (lue: oikea) mielipide siihen, miten voidaan tuoda julki yllä mainitut hyödyt eri osapuolille koostuu seuraavista elementeistä:
- Lainsäädäntö, jossa määritellään hyvän tavan mukainen joukkorahoitus
- Julkinen lista, jossa luetellaan yritykset jotka toteuttavat joukkorahoitusta määritellyn hyvän tavan mukaan
- Rahoitusta tarvitsevien yritysten ja sijoittajien systemaattinen perehdyttäminen joukkorahoitusalaan, sen riskeihin ja hyötyihin
Nämä metodit palvelevat sekä rahoituksen hakijaa ja sijoittajaa että joukkorahoitusalustoja. Tämän lisäksi yrityksille sekä sijoittajille järjestettävä koulutus ja perehdytys joukkorahoituksen tarjoamista mahdollisuuksista edistää alan kasvua. Ei pitäisi olla epäselvää, että myös joukkorahoitettu raha loppujen lopuksi luo uutta rahaa ja omalta osaltaan auttaa kansantaloutta. Isossa mittakaavassa joukkorahoituksen hyvät puolet on Suomessakin jo huomioitu, ja ala varmasti kasvaa kunhan sitä ei konservatiivisten rahoitusmuotojen ehdoilla säännellä liian vaikeaksi.
Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj