Mitä on välirahoitus?

Välirahoitus eli mezzanine-rahoitus on rahoitusmuoto, joka nimensä mukaisesti sijoittuu oman ja vieraan pääoman väliin. Välirahoitusinstrumentit sisältävät elementtejä sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista.

Välirahoitusinstrumenteissa tuottovaatimus on yleisesti korkeampi kuin vieraan pääoman ehtoisissa ja puolestaan matalampi kuin puhtaasti oman pääoman ehtoisissa rahoitusmuodoissa.

Välirahoitusta ovat tyypillisesti tarjonneet pankit, pääomasijoittajat ja erityiset mezzanine-rahastot ja niitä käyttämällä pyritään usein kompensoimaan rahoitusvälineen vakuudettomuutta. Välirahoituksen käyttö Suomessa tulee todennäköisesti lisääntymään rahoitusmarkkinoiden murroksen edetessä ja uusien vaihtoehtoisten rahoitusmallien, kuten joukkorahoituksen, yleistyessä. Seuraavassa on esitelty lyhyesti neljä yleisesti käytettyä välirahoitusinstrumenttia.

 

Pääomalaina

Osakeyhtiölaki (OYL 12 luku) asettaa vähimmäisehdot pääomalainalle. Velallisen selvitystilassa tai konkurssissa velka ja sille laskettu korko tai muu hyvitys voidaan maksaa takaisin vain kaikkia muita tavallisia velkojia huonommalla etuoikeudella, mutta kuitenkin ennen osakkeenomistajille tulevaa jako-osuutta. Velallisen toiminnan aikana lainan pääoman takaisinmaksu ja koron maksu on kokonaan tai osittain sallittua vain, jos takaisinmaksun hetkellä velallisen vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä ylittää velallisen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Pääomalaina kirjataan velallisen taseeseen erillisenä eränä. Vuoden alusta voimaan tulleen osakeyhtiölakiin tehdyn päivityksen mukaan pääomalaina voidaan tietyin edellytyksin kirjata velallisen omaan pääomaan. Velallinen tai sen tytäryhteisö ei saa asettaa velalle vakuutta.

 

Etuosake

Etuosake tai etuoikeutettu osake on perinteistä kantaosakketta lähellä oleva rahoitusinstrumentti. Yhtiön selvitystilassa tai konkurssissa se voidaan maksaa tavallista osaketta paremmalla etuoikeudella. Toisaalta etuosake ei tuota äänivaltaa yhtiössä. Etuosake eroaa tavallisesta osakkeesta niin, että sille voidaan maksaa osinkoa ennalta määritellyn suunnitelman mukaisesti. Tavalliselle osakkeellehan ei välttämättä tarvitse maksaa osinkoa lainkaan. Yhtiön ulkona oleviin etuosakkeisiin liittyvistä ehdoista sovitaan tavallisesti yhtiöjärjestyksessä.

 

Vaihtovelkakirjalaina

Vaihtovelkakirjalaina on velkakirja, joka voidaan vaihtaa velallisena olevan yhtiön osakkeisiin. Lainalle maksetaan usein alhaista korkoa. Ennen laina-ajan alkua velallisen tulee määritellä muiden lainaehtojen lisäksi vaihtosuhde, jolla velka on mahdollista muuntaa kohdeyhtiön osakkeiksi. Vaihtoa ei tarvitse kokonaisuudessaan tehdä osakkeisiin vaan se voidaan tehdä myös yhdistämällä rahaa ja osakkeita.

 

Optiolaina

Optiolaina on velkasitoumus, joka antaa velkojalle mahdollisuuden merkitä kohdeyhtiön osakkeita tietyin ennalta määritellyin ehdoin. Optiolainalle maksettava korko on usein alhaisempi siihen liittyvän optio-oikeuden takia. Vaikka velkoja käyttäisi optio-oikeutensa, on velallisen maksettava laina ja sen korko takaisin. Takaisinmaksu suoritetaan usein yhtenä eränä laina-ajan päätyttyä.

Rakennusalan ja asuntomarkkinoiden suhdannekatsaus

Katsastetaan lyhyesti rakennusalan ja asuntomarkkinoiden tämän hetkiseen tilaan Suomessa. Katsaus perustuu Rakennusteollisuus RT:n julkaiseman rakennusteollisuuden suhdanteita käsittelevään katsaukseen. Julkaisusta ilmenevä mielenkiintoinen havainto on, että perinteisesti suhdanneherkkä rakennusala toimii tällä hetkellä kansantaloutemme veturina ja keskimääräistä alhaisemmasta tilauskannasta huolimatta näkymät alalla ovat kaikki toimialat mukaan luettuna valoisimmat. Yllä oleva kuva havainnollistaa hyvin tätä kehitystä. Rakentamisen ennakoidaan RT:n mukaan kasvavan tänä vuonna 3–4 % ja asuntotuotannon ohella myös liikerakentamisen ennakoidaan piristyvän. Toimitilarakentamista vauhdittaa asuntotuotannon tavoin kasvukeskuksiin suuntautuva muuttoliike.

 

Pieniä asuntoja suuriin kaupunkeihin

Asuntojen osalta uudisrakentaminen Suomessa on pitkälti keskittynyt pääkaupunkiseudulle, sillä jo puolet uusista asunnoista rakennetaan Uudellemaalle ja noin 40 % pk-seudulle. Kun mukaan otetaan Tampereen, Turun ja Oulun seutukunnat, on näiden kasvukeskusten osuus koko valtakunnnan asuntotuotannosta jo kolme neljännestä. Helsinki, Tampere ja Turku ovat Suomen asuntomarkkinoiden kehityksen kannalta merkittävimpiä alueita ja näissä keskuksissa muutokset markkinoilla näkyvät ensimmäisinä.

Asuntojen kappalemäärissä mitattuna tuotanto on ollut kasvussa verrattuna kuutiomääriin, sillä kasvukeskuksissa on suuri tarve juuri pienille kerrostaloasunnoille. Viime vuonna uusia asuntoja alettiin rakentamaan arviolta hieman yli 30 000 ja kuluvan vuoden aloitusmäärien ennakoidaan ylittävän 31 000.

Suomen kaupungistuessa ja väestön muuttaessa suurimpiin kaupunkeihin on luonnollista, että asuntotarpeet keskittyvät kymmeneen suurimpaan kasvukeskukseen. Meneillään oleva maahanmuutto on omiaan edistämään entisestään kaupungistumista maassamme. Väestön pakkautuessa tietyille alueelle on ensiarvoisen tärkeää, että näillä alueilla investoidaan samalla myös infrastruktuuriin ja joukkoliikenteeseen. Tähän huutoon hallitus onkin vastannut kevään aikana myöntäessään tukea usealle merkittävälle infrahankkeelle. Liikenneyhteyksien parantamisen lisäksi myös kaavoittajien on tärkeä pysyä markkinoiden tarpeiden perässä.

 

Markkinoilla merkkejä paremmasta

Alhainen korkotaso tukee rakentamista ja asuntojen kysyntää kasvukeskuksissa tulevina vuosina. Kotitalouksien nostamien asuntolainojen määrän kasvu on hyvä merkki pari viime vuotta kohmeessa olleiden asuntomarkkinoiden kannalta. Tämä tarkoittaa, että asuntotuotanto ei jatkossa ole enää yhtä vahvasti sijoittajakysynnän varassa.

Viime vuonna kauppa piristyi pk-seudun, Tampereen ja Turun ohella myös muissa suurissa kaupungeissa. Markkinan piristyminen eli kauppamäärien nousu ja myyntiaikojen lyheneminen ennakoivat myös hintojen nousua tulevaisuudessa.

 

Liian aikainen ilo?

Vaikka rakentamisen luvut ovat rohkaisevia ja näkymät valoisammat kuin muilla toimialoilla, leijuu päällä vielä epävarmuuden pilvi. Tuleva kehitys on paljolti kiinni vuoden aikana tehtävistä investointipäätöksistä, jotka voivat pitkittyessään leikata orastavalta kasvulta siivet. Näissä suuret julkiset hankkeet ovat avainasemassa.

Heikkoon työllisyystilanteeseen ei ole odotettavissa äkillistä parannusta lähivuosina. Tällä on hidastava vaikutus myös asuntomarkkinoiden kehitykseen, sillä työmarkkinat näyttelevät merkittävää roolia asuntomarkkinoilla. Lisäksi asuntomarkkinoita varjostaa epävarmuus globaalin talouden tulevasta kehityksestä. Sen sijaan rakennusalalla työttömyyden nousu pysähtyi viime vuonna ja työllisten määrä kääntyi jopa kasvuun. Kasvun ennustetaan jatkuvan kuluvana vuonna. Alan piristyminen on johtanut siihen, että tietyissä tehtävissä on jopa työvoimpulaa, joka osaltaan hidastaa rakennustöiden käynnistymistä.

Terveisiä Liedosta!

Ensimmäisen sijoituskohteemme As Oy Liedon Ruudun rahoituskierros vietiin onnistuneesti läpi reilussa kahdessa viikossa neljä päivää etuajassa. Lainanhakija Ruutukasi Oy:n asettama minimirahoitustavoite ylitettiin reilusti. Kiitokset kaikille sijoittaneille ja rekisteröityneille! Enemmänkin innokkaita sijoittajia olisi varmasti ollut ja kohteen saaman valtavan suosion takia kaikki halukkaat eivät ehtineet mukaan ennen rahoituskierroksen sulkeutumista. Lohdutukseksi sanottakoon niille, jotka eivät tähän junaan ehtineet, että mielenkiintoisia projekteja tulee jatkossa aivan varmasti. Kannattaa siis pysyä kuulolla!

 

Haluaisin lisäksi kiittää ensimmäisen kohteen rahoituskierroksen aikana saamastamme palautteesta ja hyvistä kysymyksistä. Saamamme palaute osoittaa, että palvelumme kiinnostaa sekä sijoittajia että rakennuttajia. Kaikki palaute on arvokasta, sillä sen pohjalta pystymme kehittämään palvelua jatkossa paremmaksi sekä sijoittajille että lainaa hakeville rakennuttajille.

 

Viimeisenä vielä terveiset Liedosta ja tilannekatsaus työmaalta. Kuten kuvasta näkyy, on As Oy Liedon Ruudun rakentaminen jo hyvässä vauhdissa. Louhinnan, paalutustöiden ja pihaviemärien jälkeen tällä hetkellä työn alla ovat autokatosten perustukset, rakennuksen anturatyöt, pihan tasokaivuu ja salaojitukset. Seuraavaksi tehdään anturan korotusvalut, sokkeliasennukset, alapohjantäyttö, autokatosten anturat sekä pihan sähkökaapeloinnit.

 

Työmaaraportteja kyseisestä Liedon kohteesta ja tulevista kohteista julkaistaan palvelussamme säännöllisesti.

 

Groundfunding tarjosi rahoitustavan Jethro Rostedtin rakennusprojektiin

Jethro Rostedt kerää rahoitusta Liedossa rakennettavaan kerrostalokohteeseen, jonka rahoittamiseen pääsevät osallistumaan kaikki sijoittajat Groundfunding.fi-sivuston kautta.

 

Jethro Rostedt innostui Groundfundingin ideasta heti. Jethro on keväällä 2017 valmistuvan As Oy Liedon Ruudun hallituksen puheenjohtaja ja hän sopi lisärahoituksen keräämisestä Liedon keskustaan rakennettavalle asuinkerrostalolle Groundfunding Oyj:n kanssa.

33 huoneistoa käsittävän kerrostalon rakentaminen rahoitetaan oman pääoman ja pankkilainan lisäksi sijoittajilta kerättävällä joukkorahoituksella. Lyhytaikaiselle lainalle maksetaan 10 % vuotuista korkoa.

 

Palvelusta monia hyötyjä rakennuttajalle

– Ilman muuta olen kiinnostunut kaikesta uudesta kiinteistöihin liittyvästä ja lähdin mukaan, kun mahdollisuus tarjoutui. Idea on hieno. Joukkorahoitus on raikas uusi tapa järjestää rahoitus ja saada rakennustyöt käyntiin nopeasti.

– Lieto on muuttovoittokunta, jonne on kiire saada rakennettua käytännöllisiä kerrostaloasuntoja. Lisäksi palvelun avulla saa uutta näkyvyyttä kohteelle, sitä arvostan paljon, Rostedt toteaa.

 

Lehdistötiedote: Joukkorahoituksella kiinni kiinteistösijoittamiseen – Groundfunding Oyj tarjoaa sijoitustavan Jethro Rostedtin projektiin

Groundfunding.fi on uusi ja ensimmäinen suomalainen joukkorahoituspalvelu, jonka avulla rakennuttajat voivat rahoittaa projektejaan yksityishenkilöiltä saatavilla sijoituksilla. Sijoituksissa on kyse lainarahoituksesta rakennuttajalle oman pääoman ja pankkirahan ohella. Sijoittajat saavat sijoituksestaan hyvän korkotuoton ja projektin valmistumisen jälkeen pääoma palautuu sijoittajille. Sähköisessä palvelussa sijoitukset tehdään ilman hallinnointi- tai transaktiokuluja.

Idea joukkorahoituspalvelusta syntyi KTM Henrik Arénin ajatuksissa, kun pankkien vähitellen kiristynyt lainapolitiikka alkoi jarruttaa terveiden rakennus- ja kiinteistöalan yritysten kasvua. Lisäksi kiinteistösijoittaminen on aina kiehtonut Arénia, mutta suuri pääomavaatimus sekä kiinteistösijoitusrahastojen perimät usean prosentin hallinnointi- ja välityspalkkiot eivät houkutelleet.

– Esittelin idean rakennus- ja kiinteistösijoitusaloilla toimiville tuttavilleni, jotka innostuivat asiasta.Haluamme olla vauhdittamassa kiinteistö- ja erityisesti rakennusalan kehitystä. Tällä hetkellä moni hanke jää toteutumatta tai toteutusajat venyvät hyvin pitkiksi, koska pankkien lainapolitiikka on kiristynyt.

Joukkorahoitus on maailmalla nouseva ja kasvava rahoitusmuoto. Kiinteistöalaan keskittyneitä joukkorahoitusalustoja on jo Euroopassa. Suomesta tällainen vahvasti kiinteistöalaan erikoistunut joukkorahoitusalusta on puuttunut.

Useat rakennusliikkeet ovat innostuneet mahdollisuudesta vähentää omarahoitusosuutta hankkeessa ja vapauttaa pääomia tuottavampaan käyttöön. Tässä tilanteessa luotettavasti järjestetystä joukkorahoituksesta hyötyvät kaikki osapuolet. Sijoittaja saa sijoitukselleen hyvän korkotuoton ilman kuluja, kasvuhakuinen rakennuttaja saa lisärahoitusta ja näkyvyyden rakenteilla olevalle kohteelleen.

Groundfunding Oyj ylläpitää ja kehittää palvelua saamiensa palkkioiden turvin. Palvelu hoitaa kaiken maksuliikenteen ja lainanhoito on rakennusliikkeelle helppoa.

 

Jethro Rostedt kerää rahoitusta kerrostalon rakentamiseen

Jethro Rostedt innostui Groundfundingin ideasta heti. Jethro on keväällä 2017 valmistuvan As Oy Liedon Ruudun hallituksen puheenjohtaja ja hän sopi lisärahoituksen keräämisestä Liedon keskustaan rakennettavalle asuinkerrostalolle Groundfunding Oyj:n kanssa. 33 huoneistoa käsittävän kerrostalon rakentaminen rahoitetaan oman pääoman ja pankkilainan lisäksi sijoittajilta kerättävällä joukkorahoituksella. Lyhytaikaiselle lainalle maksetaan 10 % vuotuista korkoa.

– Ilman muuta olen kiinnostunut kaikesta uudesta kiinteistöihin liittyvästä ja lähdin mukaan, kun mahdollisuus tarjoutui. Idea on hieno. Joukkorahoitus on raikas uusi tapa järjestää rahoitus ja saada rakennustyöt käyntiin nopeasti. Lieto on muuttovoittokunta, jonne on kiire saada rakennettua käytännöllisiä kerrostaloasuntoja. Lisäksi palvelun avulla saa uutta näkyvyyttä kohteelle, sitä arvostan paljon, Rostedt painottaa.

 

Vaivatonta sijoittamista valikoituihin kohteisiin

Groundfundingin tavoitteena on ollut tehdä sijoittamisesta mahdollisimman vaivatonta varmistaen samalla luotettavuuden ja lainmukaisuuden. Palveluun otettavat sijoituskohteet tarkistetaan ja analysoidaan etukäteen, mutta sijoituspäätöksen tekee aina sijoittaja itsenäisesti.  Lisäksi kiinteistönvälityksen asiantuntijat tekevät kohteesta oman markkina-analyysin, johon sijoittaja voi perehtyä kohteen sivuilla.

– Koskaan ennen ei ole ollut näin helppoa valita sijoituskohteeksi lyhytaikaista ja hyvin tuottavaa yksityistä rakennusprojektia, Arén kertoo.  Minimisijoitus on yleensä tuhat – kaksituhatta euroa kohteesta riippuen. Sijoittaminen on helppoa koska kaikki tapahtuu palvelun kautta ja projektin etenemistä voi seurata sivustolla.

Tällä hetkellä joukkorahoitusalustoja säännellään olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.

– Joukkorahoituslaista on olemassa luonnos, ja olemme pyrkineet jo tässä vaiheessa ottamaan huomioon mitä on tulossa. Täytyy myös muistaa, että emme ole pankki, me vain saatamme nykyaikaisella tavalla yhteen rahoitusta tarvitsevat ja tarjoavat. Rakennuttaja päättää koron, jota tarjoaa lainanantajille ja sijoittajat päättävät onko korko heidän mielestään sopivalla tasolla, Arén toteaa lopuksi.

 

Lisätietoja
Groundfunding Oyj
Toimitusjohtaja Henrik Arén
p. 050 336 2844
henrik.aren@groundfunding.fi
www.groundfunding.fi

 

Groundfunding Oyj on suomalainen kiinteistösijoittamisen sähköinen joukkorahoituspalvelu, joka yhdistää rahoitusta tarvitsevat rakennuttajat ja tuottavia sijoituskohteita etsivät sijoittajat. Sijoittajille palvelu avaa perinteisten sijoituskohteiden rinnalle uusia tuottavia sijoitusmahdollisuuksia. Kasvuhakuiset rakennusliikkeet hyötyvät kannattaviin rakennusprojekteihin kohdistuvasta lisärahoituksesta, joka vapauttaa omaa pääomaa muuhun käyttöön. Sähköinen joukkorahoituspalvelu löytyy osoitteesta www.groundfunding.fi ja yrityksen toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Turussa.

 

Pressikuvat lehdistön vapaaseen käyttöön (klikkaamalla aukeaa uuteen ikkunaan):

Kuvassa vasemmalta Groundfunding Oyj hallituksen puheenjohtaja Ilkka Paju, Jethro Rostedt ja Groundfunding Oyj toimitusjohtaja Henrik Arén.

Kuvassa vasemmalta Groundfunding Oyj hallituksen puheenjohtaja Ilkka Paju, Jethro Rostedt ja Groundfunding Oyj toimitusjohtaja Henrik Arén.

Kuvassa Jethro Rostedt ja Groundfunding Oyj toimitusjohtaja Henrik Arén.

Kuvassa Jethro Rostedt ja Groundfunding Oyj toimitusjohtaja Henrik Arén.

Kuvassa vasemmalta Groundfunding Oyj hallituksen puheenjohtaja Ilkka Paju, toimitusjohtaja Henrik Arén ja Jethro Rostedt.

Kuvassa vasemmalta Groundfunding Oyj hallituksen puheenjohtaja Ilkka Paju, toimitusjohtaja Henrik Arén ja Jethro Rostedt.

Mikä ihmeen RS-kohde?

Asuntojen myynti-ilmoituksissa näkee usein maininnan ‘RS-kohde’. Lyhenne RS tulee sanoista ‘rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema’. Pankit kehittivät RS-järjestelmän 1970-luvulla suojaksi asunto-osakkeen ostajille, jotka tekevät sitovan kaupan asunnosta jo rakentamisvaiheessa. Säännökset liitettiin käytännössä sellaisenaan asuntokauppalakiin vuonna 1995.

RS-kohteeksi kutsutaan rakennuskohdetta, jonka rakentaja täyttää RS-järjestelmän vaatimukset. Se tarkoittaa esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä, joka on saanut pankilta kohteen rakentamista varten RS-järjestelmän ehtojen mukaista lainaa. Kohde voi toki kuulua RS-säännösten piiriin, vaikka sen rakentamisen rahoittamiseen ei käytettäisi ollenkaan pankkilainaa.

 

Tiukat vaatimukset rakennuttajalle

Asuntoja rakentavan ja myyvän perustajaurakoitsijan kannalta RS-järjestelmä sallii asunto-osakkeiden myynnin aloittamisen jo kohteen rakennusvaiheessa. Tämä tehostaa pääoman käyttöä, sillä rakennuttaja pystyy käyttämään asunto-osakkeiden myyntituloja rakentamisen rahoittamiseen. Pääoman käytön kannalta tämä on selvästi parempi vaihtoehto verrattuna tilanteeseen, jossa asunto-osakkeiden myynti voitaisiin aloittaa vasta kohteen valmistuttua. Vastaavasti RS-järjestelmän käyttö lisää byrokratiaa ja asettaa kohtuullisen tiukat vaatimukset rakennuttajalle.

Merkittävimpiä RS-järjestelmän vaatimuksia rakennuttajan kannalta ovat vakuudet, jotka se joutuu asettamaan asunnon ostajien hyväksi. Vakuuksia ovat rakentamisvaiheen vakuus, rakentamisvaiheen jälkeinen vakuus ja rakennusvirhevakuus. Viimeisenä mainittu on voimassa pisimpään, 10 vuotta käyttöönottotarkastuksesta.

 

Asunnon ostajan suoja

Vakuuksien perimmäisenä tarkoituksena on suojata asunnonostajien etuja. Ne turvaavat kohteen valmistumisen ja valmistumisen jälkeen ilmenneiden vikojen korjaamisen tapauksessa, jossa rakennuttaja ajautuu maksukyvyttömäksi.

Vakuuksien ohella asunto-osakkeiden myyjältä edellytetään kohteeseen liittyvien turva-asiakirjojen jättämistä pankin tai aluehallintoviraston haltuun. Turva-asiakirjoista esimerkkeinä mainittakoon taloyhtiön yhtiöjärjestys, kaupparekisteriote, taloussuunnitelma, rakennuslupa sekä todistukset asetetuista vakuuksista.

RS-järjestelmä on hyvin yleisesti käytössä uudiskohteita rakennettaessa ja myytäessä, mutta sitä voidaan yhtä hyvin soveltaa myös korjaus- tai lisärakentamiseen.

Miten joukkorahoituksen ja kiinteistösijoittamisen voi yhdistää?

Joukkorahoitus terminä tuo monelle mieleen innovatiiviset start-up-yritykset, jotka keräävät rahoitusta liiketoimintansa alkutaipaleella. Joukkorahoituksen historia ulottuu kuitenkin aikaan paljon ennen start-uppeja, ja sitä on oikeastaan jo vuosisatoja käytetty liiketoimien rahoittamiseen.

Kiinteistöjä pidetään yleisesti kohtuullisen hyvää ja vakaata tuottoa tarjoavina, turvallisina sijoituskohteina. Kiinteistövarallisuus onkin Suomen kansantalouden merkittävin varallisuuserä yli 70 % osuudella (RAKLI 2014). Tämä selittyy omistusasumisen suosiolla kulttuurissamme, jonka seurauksena merkittävä osa suomalaisten varallisuudesta on sidottuna kiinteistöihin (asuntoihin). Näin ollen jokaista oman kotinsa omistavaa voidaan pitää kiinteistösijoittajana.

 

Joukossa on voimaa

Groundfunding yhdistää sulavasti nykyaikaisen rahoitusmuodon sekä arvostetun ja halutun sijoitusmuodon. Sen avulla rakenteilla olevaa tai korjausta vaativaa kiinteistökohdetta rahoitetaan joukkorahoituksen keinoin. Projektin päätyttyä jokainen sijoittaja saa takaisin lainaamansa pääoman lisäksi hyvän korkotuoton. Tällainen joukkorahoituksen ja kiinteistösijoittamisen yhdistäminen tuo paljon etuja sekä rahoitusta hakeville yrityksille että sitä tarjoaville sijoittajille.

Kiinteistöihin sijoittaminen on yleisesti vaatinut suuria alkupääomia ja laajaa kontaktiverkostoa. Groundfundingin kautta voi sijoittaa jo pienellä pääomalla.

Kiinteistörahastot ovat toki huoleton tapa sijoittaa, mutta niiden tuotto riippuu rahastonhoitajan taidon lisäksi yleisestä markkinatrendistä ja hallinnointipalkkiot vievät tuotosta merkittävän osan. Groundfundingin kautta sijoittaminen on maksutonta. Välitys- tai hallinnointipalkkiot eivät syö tuottoa, vaan lainakorko määrittää suoraan sijoittajan saaman tuoton.

 

Tiedä mihin sijoitat

Jokainen rakennusprojekti on sijoituskohteena erilainen. Hankkeet rahoitetaan rakennuttajan omien varojen lisäksi usein pankkilainalla. Tämä tarkoittaa sitä, että sekä projektin että rakennuttajan taustat on huolellisesti käyty ulkopuolisen tahon (pankin) toimesta läpi. Lisäksi projektista on saatavilla kattavasti tietoa sijoituspäätöksen tueksi.

Sijoittajalla on mahdollisuus seurata projektin etenemistä palvelun kautta, joten Groundfundingin tarjoama sijoituskohde on todellakin konkreettinen.

Tiedä mihin sijoitat ja osallistu projektiin, jonka lopputuloksen voit nähdä omin silmin!

Mitä on joukkorahoitus?

Joukkorahoituksessa suuri joukko ihmisiä rahoittaa pienillä sijoituksilla jotain tiettyä hanketta tai yritystä. Rahoitus tapahtuu internetin välityksellä toimivan joukkorahoitusalustan kautta. Joukkorahoitusmuotoja on luokittelutavasta riippuen muutamia erilaisia. Tässä ne on luokiteltu neljään erilaiseen.

 

Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus

Lahjoitusmuotoisen joukkorahoituksen tarkoitus on kerätä yleisöltä lahjoituksia johonkin tiettyn hankkeeseen, eikä lahjoituksille odoteta vastinetta. Keräysaika on ennalta määrätty ja markkinointi tapahtuu usein internetin välityksellä. Lahjoitusmuotoinen joukkorahoitus on jäänyt Suomessa pieneen rooliin lainsäädännön asettamien tiukkojen säädösten takia.

 

Palkintomuotoinen joukkorahoitus

Palkintomuotoinen joukkorahoitus on eräänlaista ennakkomyyntiä, jossa hankkeeseen rahaa sijoittavat saavat vastineeksi kampanjan kohteena olevan tietyn tuotteen. Tuote voi olla esimerkiksi kirja tai pääsylippu johonkin tapahtumaan.

 

Lainamuotoinen joukkorahoitus

Lainamuotoisessa joukkorahoituksessa yleisö lainaa rahaa rahoitusta hakevalle. Lainanhakija sitoutuu maksamaan lainapääoman korkoineen takaisin sijoittajille tietyillä ehdoilla. Lainaa voivat hakea esimerkiksi toimivat pk-yritykset, start-upit tai yksityishenkilöt. Lainamuotoinen joukkorahoitus kasvattaa suosiotaan vauhdilla niin Suomessa kuin maailmalla. Groundfunding välittää lainamuotoista joukkorahoitusta kiinteistöalalla toimiville tahoille.

 

Osakemuotoinen joukkorahoitus

Osakemuotoinen joukkorahoitus on oman pääoman ehtoista ja siinä yritykset laskevat liikkeeseen osakkeita, joita sijoittajat voivat merkitä. Sijoituskohteena olevat yritykset ovat listaamattomia eli niiden osakkeilla ei voi käydä kauppaa jälkimarkkinoilla. Tämä sijoitusmuoto vastaa pitkälti korkeariskistä pääomasijoittamista.

 

Jotkin joukkorahoitusalustat ovat erikoistuneet tiettyyn edellä mainittuun joukkorahoituksen muotoon, mutta useat palvelut tarjoavat useampaa erilaista rahoitusmallia. Toisin kuin kahdessa ensimmäisessä, laina- ja osakemuotoisessa joukkorahoituksessa pyritään saamaan sijoitetulle pääomalle rahallista tuottoa.