Rakennuttaja voi hyötyä rahoituksen hakemisesta Groundfundingin kautta monella eri tapaa. Tarkastellaan asiaa yksinkertaistetulla esimerkillä tyypillisestä uudishankkeesta. Esimerkissä rakennusliike perustajaurakoi eli rakentaa ja myy asuntoja kuluttajille.
Rakennushankkeen koko eli velattomat hinnat ovat 2 milj. €, josta pankki suostuu lainaamaan 50 % eli 1 milj. €. Lainattavasta pääomasta se perii 5 % koron. Rakennusliikkeen omarahoitusosuus hankkeessa on 50 % eli 1 milj. €, josta asunto-osakkeiden myynnistä saatavat tulot kattavat puolet eli 0,5 milj. €. Omarahoitusosuus koostuu lisäksi rakennusliikkeen kassavaroista ja rakennettavaan asunto-osakeyhtiöön sijoitetuista varoista (tontti, osakepääoma ja rakennusrahasto). Alkuvaiheessa rakentamista rahoitetaan kassavaroilla ja pankkilainaa nostetaan valmiusasteen mukaan. Myöhemmin rakentamista rahoitetaan myös asuntokaupasta saatavilla tuloilla.
Rakennusliikkeen kate lasketaan asunto-osakkeiden myynnistä. Käytännössä kate muodostuu asunto-osakkeiden myyntituloista (ostajien maksamista kauppahinnoista) vähennettynä osakkeiden hankintamenolla (rakennusliikkeen sijoitukset rakennettavaan asunto-osakeyhtiöön). Myyntitulot ovat puolet velattomista hinnoista eli 1 milj. € ja hankintameno 0,8 milj. €. Näin ollen rakennusliikkeen kate on (1 milj. € – 0,8 milj. €) 0,2 milj. €. Tästä vähennetään vielä korkokulut (5 % x 1 milj. €) 0,05 milj. €, niin voitoksi saadaan 0,15 milj. €.
Miten rakennusliike sitten hyötyy Groundfundingin kautta haetusta rahoituksesta?
Esimerkki 1:
Se voi korvata kauppahinnoista saatavien tulojen jälkeen tarvittavan 25 %:n (0,5 milj. €) omarahoitusosuuden hakemalla lainaa Groundfundingin kautta. Sijoittajille maksettava korko on 10 %.
Rakennushankkeen korkokulut ovat tämän jälkeen pankkilainalle (5 % x 1 milj. €) 0,05 milj. € ja sijoittajille (10 % x 0,5 milj. €) 0,05 milj. € eli yhteensä 0,1 milj. €. Rakennusliikkeen voitoksi saadaan näin ollen 0,2 milj. € – 0,1 milj. € = 0,1 milj. €.
Koska sijoittajat ovat mukana rahoittamassa projektia, rakennusliikkeen ei tarvitse sitoa siihen omaa pääomaa ollenkaan ja 0,5 milj. € vapautuu muuhun käyttöön. Tämän ansiosta se voi käynnistää toisen vastaavanlaisen rakennusprojektin. Kun rakennusliike toteuttaa yhden projektin sijasta samanaikaisesti kaksi samansuuruista projektia, saadaan voitoksi toisesta 0,15 milj. € ja toisesta 0,1 milj € eli yhteensä 0,25 milj. €.
Lisäksi rakennusliike saa synergiaetuja toteuttaessaan kahta rakennusprojektia samanaikaisesti. Tästä saatava hyöty heijastuu esimerkiksi kustannussäästöinä, jolloin kummastakin investoinnista tulee entistä kannattavampi.
Esimerkki 2:
Mikäli rakennusliikkeellä ei olisi sijoittaa omaa rahaa 0,5 milj. €, jäisi koko hanke toteuttamatta, sillä pankki on valmis rahoittamaan siitä vain edellä mainitun 50 % (1 milj. €). Näin ollen projektin rahoitukseen jäisi 25 % (0,5 milj. €) aukko ja rakennusliikkeen tuotto olisi 0,15 milj. €:n sijasta 0 €, koska kannattavaa projektia ei voitaisi rahoituksen puutteen vuoksi toteuttaa lainkaan.
Groundfundingin kautta kerätyn rahoituksen ansiosta rakennusliike saa vietyä projektin läpi sitomatta siihen ollenkaan omaa pääomaa. Tilanne on usein se, että projektin alkuvaiheessa asuntokaupoista ei ole vielä saatu tuloja. Koska pankkilainaa voidaan nostaa vain valmiusasteen mukaan, on sijoittajien myöntämällä lainalla merkittävä rooli rakentamisen alkuvaiheen rahoittamisessa. Myöhemmin rakentamisen edetessä kauppakin alkaa käydä ja projekti rahoitetaan loppuun asuntokaupoista saatavilla myyntituloilla.
Tällaisessa tapauksessa Groundfundingin kautta haettu lisärahoitus turvaa projektin läpiviennin ja rahoituksen sekä varmistaa rakentamisen etenemisen tilanteessa, jossa kohteen asuntojen myynti ei ole vielä kunnolla lähtenyt käyntiin.