Asuntolaina on ystävä eikä vihollinen

Aarhusin yliopistossa Tanskassa kandiopintojen rahoituksen peruskurssilla keskusteltiin yhdellä luennolla lyhyesti asunnon ostamisesta ja kaupan rahoittamisesta. Vaikka proffa puhuikin englantia hyvin tanskalaisittain murtaen, viesti oli aika selvä: “Kun ostat asunnon ja rahoitat sen pankista, muutat pankin omistamaan asuntoon ja maksat siitä vuokraa.” Uskoisin, että hän viittasi silloin pitkiin laina-aikoihin, jotka nostivat, romahduttivat ja taas nostivat asuntojen hintoja viimeisen 15 vuoden aikana. Toki rankasti kärjistäen.

Nordea julkaisi kuluvan vuoden alussa alkavansa myöntää 35 vuoden asuntolainoja. Tähän mennessä S-pankki on myöntänyt 45 vuoden asuntolainoja osalle asiakkaistaan. Suomi maana ja suomalaiset velkaa vieroksuvana kansana ymmärsivät toki heti aloittaa tästä mehevän keskustelun valtamedioissa – suhteellisen pienestä asiasta nousi valtava kohu. Tähän mennessä normi asuntolainojen maksamiselle on ollut noin 20 vuotta. Laina-aika on kuitenkin loppujen lopuksi suhteutettava asuntojen hintoihin eri paikkakunnilla. Nelihenkiselle perheelle on eri asia ostaa vanha rintamamiestalo Hyvinkäältä kuin iso kerrostaloasunto Helsingistä ja koittaa tämän päälle miettiä muut kuukausittaiset menot.

 

Suunta on parempi…

Pitkät asuntolainat ovat Tanskan lisäksi olleet käytössä aiemmin myös Ruotsissa. Suomen mediassakin esillä ollut ruotsalainen “sadan vuoden -malli” vääristää hieman kymmenen vuoden laina-ajan pidennyksen tuomaa vaikutusta. Ruotsissakin asiaan on tätä nykyä herätty, ja Ruotsin valvova finanssiviranomainen on asettanut asuntolainoille vuotuisen vähimmäislyhennyksen. Tällä on ollut laskeva vaikutus asuntojen hintoihin ainakin suurissa kaupungeissa, johtuen Ruotsin asuntokaupan hetkellisestä nukahduksesta. Tästä voi vetää käänteisen johtopäätöksen siihen miksi Suomessakin on todettu tarpeelliseksi pidentää maksuaikoja. Joillakin alueilla asuntojen hintojen nousu on 2000-luvun aikana ollut reilusti normaalin tulotason ylittävää. Tämä nostaa kynnystä ensiasunnon ostoon. Otetun asuntolainan kuukausittaiset lyhennykset syövät ison osan normaalituloisen kotitalouden kassanauhasta. Pitkä säästäminen ja tämän jälkeen jatkuva “sijoittaminen” kiinteään ja vaikeasti realisoitavaan omaisuuteen syö ennen muuta kulutus- ja (lue helpommin realisoitavaa) sijoitusvarallisuutta. Pitkällä tähtäimellä asunnon omistaminen on toki parempi vaihtoehto kahdesta pahasta, mutta lyhyellä tähtäimellä korkea lainanlyhennys syö vuokranmaksun tavoin kuukausittaista vapaata kassavirtaa. Toisin on esimerkiks Ruotsissa, jossa ihmiset ovat pystyneet pienempien lyhennysten ansiosta sijoittamaan ja toisaalta kuluttamaan enemmän pitäen kansantalouden rattaat hyvässä vauhdissa.

 

… mutta maltti on valttia

Yli 50 vuoden lainat eivät missään nimessä ole tarpeellisia ja laskennallisesti 35 vuoden asuntolainat nostavat pitkässä juoksussa lainanhoitokuluja tilanteessa, jossa yhtä asuntoa ja samaa lainaa pitää koko 35 vuotta. Nordea kuitenkin perusteli pitkää laina-aikaa sillä, että lainan pääoma ei tulisi olemaan suurempi kuin jos laina-aika olisi 25 vuotta. Tämä mahdollistaa sen, että kuukausittaisten lainanhoitokulujen jälkeen jää rahaa sijoitettavaksi esimerkiksi pankin tarjoamiin rahastoihin. Tällä tavalla pystyy kerryttämään sijoitusvarallisuutta, jonka tuotoilla on mahdollista peitota pidemmän laina-ajan mukanaan tuomat korkeammat lainanhoitokulut.

Kuten tekstin alussakin viitataan, 35 vuoden asuntolainat eivät todellakaan ole tarpeellisia kaikille. Niiden tarjoaminen tuskin tulee aiheuttamaan makrotason ongelmia Suomen talouteen. 35 tai 25 vuotta on kuitenkin erittäin pitkä perspektiivi yksittäisen kotitalouden suunnitellessa tulevaisuutta. Tänä päivänä harva ihminen asuu niin pitkään samassa asunnossa. Lainat voi aina neuvotella uudestaan, ja korkojen nousua vastaan pystyy suojautumaan. Lisäksi tulotason nousu saattaa mahdollistaa lainan lyhentämisen aiemmin suunniteltua nopeammin. Vaikka keskimäärin elämä on helpompaa ilman suuria velkataakkoja, on asuntolaina ennemmin ystävä kuin vihollinen. Edellyttäen tietenkin, että lainaa pystyy suunnitellusti hoitamaan. Pidemmät laina-ajat mahdollistavat joustoa ja suunnitelmallisuutta omaan talouteen, etenkin niille jotka sitä eniten tarvitsevat. Lisäksi ne mahdollistavat omaan asuntoon kiinni pääsyn useammalle. Mikäli lainanhoitokuluista ylijäävän rahan sijoittaminen ei kiinnosta, kulutus pitää kansantalouden pyörät pyörimässä ja parantaa epäsuorasti muiden taloutta.

 

Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj

Rahoitusalan murros just nyt!

OP Chydenius -julkaisua lainaten: “153 miljoonaa euroa. Niin paljon joukkorahoituksella kerättiin viime vuonna, osoittavat valtiovarainministeriön tilastot.”

Tämä lukema tuskin ainakaan pienenee, vaan päinvastoin oletettavasti tuplaantuu seuraavina muutamina vuosina, mikäli on uskominen ulkomailla vallitsevaan trendiin. Oletettavasti joukkorahoitusalan yritysten määrä Suomessa lisääntyy, toiminta erikoistuu ja kierrosten lukumäärä sekä välitettävän rahan määrä kasvavat.

Viimeinen reilu kuukausi on ollut äärimmäisen mielenkiintoinen erilaisten kiinteistö- ja sijoitusalan tapahtumien kanssa. Marraskuu alkoi ensin kiinteistöalan vuosiseminaarilla ja siihen liittyvässä alan start upien pitchauskilpailussa. Marras-joulukuun vaihteeseen taas ajoittui sijoitusalan vuotuiset Sijoitus Invest -messut. Lisäksi Slushin yhteydessä järjestettiin ReCoTech-tapahtuma, jossa käsiteltiin kiinteistö- ja rakennusalaa tukemaan luotuja liikeideoita ja teknologiaa. ReCoTech tulee sanasta Real Estate & Construction Technology, ja järjestön tavoitteena on edistää kiinteistöalan digitalisaatiota ja tätä kautta alan kehitystä. Kaikissa edellä mainituissa tapahtumissa joukkorahoitus oli ihmisten huulilla, ja useammassa spiikissä kehuttiin tulevaisuuden kehityksen suuntaa.

Joukkorahoituksen kannalta oli äärimmäisen mielenkiintoista seurata Sijoitus Invest -messujen puheenvuoroja, joissa useampi kiinteistöalan toimija puhui rahoituksen murroksesta ja sijoittamisen avaamisesta laajemmalle yleisölle. Toki tavallisilla rahastoilla tulee jatkossakin löytymään paikkansa, mutta erilaiset bondirahastot ja joukkorahoitus tulevat enenevässä määrin korvaamaan perinteistä pankkirahoitusta. Murrosta voisi konkretisoida esimerkillä entisajan vuorineuvoksesta, jonka tuli varojaan sijoittaessaan soittaa pankkiirilleen ja pyytää tätä järjestelemään toimeksianto. Tänä päivänä kuka tahansa palkansaaja voi kirjautua verkkopalveluun tai appiin sormenjälkeä käyttäen ja tehdä sijoituksen haluamaansa kohteeseen.

Joukkorahoitus on yksi suunta, johon rahoitusalan murros on viemässä. Se palvelee sijoittajia ja rahoittajia keveydellään, ollen trendikäs ja luoden sosiaalista markkinointia ja myyntiä, jopa ennen kuin yrityksen tuotetta tai kohdetta edes todellisuudessa myydään.

To be continued…

Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj

Joukkorahoitus: muna vai kana?

Syitä joukkorahoituksen kehitykseen on monia. Yhtenä merkittävimmistä voidaan pitää teknologisen kehityksen tuomaa mahdollisuutta tarjota sijoittamiseen tarvittava tieto keskitetysti suurelle joukolle sijoittajia heidän maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa parempaa sijoittajien tavoitettavuutta pienemmällä vaivalla ja kustannuksilla.

Kehitys on mahdollistanut joukkorahoitusmarkkinan jatkuvan kasvun ja avannut rahoitusmarkkinaa pienille yrityksille. Otsikon kysymykseen viitaten joukkorahoituksen syntyä voidaan lähestyä kahdesta näkökulmasta:

  1. Joukkorahoitus on tarpeellista, koska uudet yritykset eivät saa rahoitusta kuten ennen, eikä muilla paitsi varakkailla pääomasijoittajilla ole ollut mahdollisuutta sijoittaa kasvuyrityksiin.
  2. Joukkorahoitus on luonnollinen kehitysaskel rahoitusalalla, kun digitaalisuus mahdollistaa pienempien tapahtumien hallinnan helpommin.

Yhdessä nämä kaksi tekijää ratkaisevat markkinoilla olevaa ongelmaa rahoituksen saannissa, ja avaavat pienten ja uusien yritysten rahoitusmarkkinat laajemmalle sijoittajakunnalle. Käytännössä joukkorahoituksen ja uusien yritysten määrän lisääntyminen sekä liiketoiminnan kasvu kulkevat käsi kädessä kysynnän vetäessä ja tarjonnan työntäessä. Elleivät kysyntä ja tarjonta olisi markkinoilla kohdanneet, rahoitusalan luonnollinen kehitys tuskin olisi itsessään riittänyt joukkorahoitusalan kasvuun. Tämä kasvu pitää nyt osata hyödyntää fiksusti, ja suurissa talouksissa näin onkin jo tehty pienten seuratessa perässä.

 

Kasvun useat hyödyt

Sijoittajapuolen on hyvä olla valmis tähän hyvätuottoiseen rahoitusmarkkinan muutokseen puhtaasti jo siksi, että joukkorahoitus hyödyttää monia osapuolia. Ensisijaisten hyötyjien joukkoon voidaan lukea sijoittajien lisäksi rahoituksen hakijat sekä yritykset, joiden liiketoiminta on välittää joukkorahoitusta. Tämän lisäksi joukkorahoituksen hyödyt näkyvät lähes välittömästi myös kansantaloudessa;  joukkorahoituksen myötä start-upien ja uusien yritysten määrä on kasvanut, ja pk-yritykset ovat saaneet lisää potkua kasvuun ja kilpailutettua rahoitusmuotoja. Yksinkertaistettuna: kun joukkorahoitettua kasvurahaa on helpommin saatavilla, yritysaihioiden määrä on lisääntynyt ja niiden kasvu kiihtynyt.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tunnetusti Suomessa suuri työllistäjä, ja start-upit kuuluvat nykyisin kasvavassa määrin tähän joukkoon. Vaikka joukkorahoituksen rooli Suomessa on toistaiseksi marginaalinen, se auttaa nimenomaan niitä yrityksiä, joiden rahoitustarve on usein kriittisin ja sen saaminen kaikkein haastavinta.

 

Tietoisuuden lisääminen edistää kasvua

Edellä lueteltuja hyötyjä on kuitenkin vaikea realisoida, ellei joukkorahoitusta kehitetä ja siihen liittyvään koulutukseen jatkuvasti panosteta. Alan hyötyjä olisi syytä tuoda julkisuuteen erilaisin keinoin. Osittain näin onkin jo tehty, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopan suurissa talouksissa joukkorahoituksen leviämistä on edistetty lainsäädännöllä ja positiivisella viestinnällä. Joukkorahoituksen kehittymisen ja kasvamisen myötä näissä talouksissa on ymmärretty sallivan, mutta pelisääntöjä luovan lainsäädännön tarpeellisuus. Näillä keinoin joukkorahoitusta ja sen positiivista imagoa ja vaikutusta voidaan säädellä. Lisäksi esimerkiksi Ranskassa ja Iso-Britanniassa on joukkorahoitusta välittäville yrityksille olemassa oma sertifikaatti, jota yritys on oikeutettu käyttämään mikäli se toimii hyvän joukkorahoitustavan mukaisesti. Tämän hyvän tavan alan toimijat ovat itse määritelleet. Esim: https://www.ukcfa.org.uk/join-us/code-of-conduct/

Henkilökohtainen ja monen muun kanssa jakamani (lue: oikea) mielipide siihen, miten voidaan tuoda julki yllä mainitut hyödyt eri osapuolille koostuu seuraavista elementeistä:

  1. Lainsäädäntö, jossa määritellään hyvän tavan mukainen joukkorahoitus
  2. Julkinen lista, jossa luetellaan yritykset jotka toteuttavat joukkorahoitusta määritellyn hyvän tavan mukaan
  3. Rahoitusta tarvitsevien yritysten ja sijoittajien systemaattinen perehdyttäminen joukkorahoitusalaan, sen riskeihin ja hyötyihin

Nämä metodit palvelevat sekä rahoituksen hakijaa ja sijoittajaa että joukkorahoitusalustoja. Tämän lisäksi yrityksille sekä sijoittajille järjestettävä koulutus ja perehdytys joukkorahoituksen tarjoamista mahdollisuuksista edistää alan kasvua. Ei pitäisi olla epäselvää, että myös joukkorahoitettu raha loppujen lopuksi luo uutta rahaa ja omalta osaltaan auttaa kansantaloutta. Isossa mittakaavassa joukkorahoituksen hyvät puolet on Suomessakin jo huomioitu, ja ala varmasti kasvaa kunhan sitä ei konservatiivisten rahoitusmuotojen ehdoilla säännellä liian vaikeaksi.

Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj

Joukkorahoitus rakentamisessa avaa yhtiölainan muihin tarkoituksiin

Ilman lainarahaa rakentaminen nykyisillä kustannustasolla on käytännössä mahdotonta. Ulkopuolisen rahoituksen käyttö mahdollistaa kuitenkin korkean pääoman tuoton lisäksi pääomarakenteen optimoinnin. Suuret yhtiölainat tosin voivat äärimmäisten kalliiden projektien rahoituksessa nousta äärimmäisen suuriksi. Vaikka kalliiden asuntojen rakentamisessa ei sinänsä ole mitään vikaa kunhan niille löytyy ostajia, voi korkeista yhtiölainoista koitua ajan mittaan ongelmia. 

 

Suuret yhtiölainat – suuret riskit

Mediassa onkin viime aikoina puhuttu paljon korkeista yhtiölainoista, niiden yleistymisestä ja sen mukanaan tuomista ongelmista. Yhtiölainojen kokonaissumma on vuodesta 2010 yli kaksinkertaistunut, ja on tällä hetkellä noin 17 miljardia euroa. Aiemmin myös Taloussanomat on nostanut esiin omistusasumisen kustannuksia ja siihen liittyvät yhtiölainasta johtuvat mahdolliset piilokulut. Yleisesti ottaen asuntokauppa toimii niin, että yksityisen ostaja voi ostaa asunnon velattomana hyödyntäen omia käteisvaroja tai henkilökohtaista lainaa. Vaihtoehtona on ottaa pienempi henkilökohtainen velkataakka ja maksaa omalle asunnolle jyvitettyä taloyhtiön velkaosuutta. Käytännössä tällä valinnalla on yksityisostajan kulujen kannalta vain pieni merkitys, mutta vaikka yhtiölaina mahdollistaa asunnon ostamisen pienemmillä pääomilla, voivat korkeat yhtiölainaosuudet aiheuttaa taloyhtiölle ja sen muille osakkaille ajan myötä muun muassa seuraavanlaisia ongelmia:

  • Urakoitsijan vastuiden loppuessa velkaisen yhtiön on vaikeampi saada lisää yhtiölainaa korjausmenoihin, ja yhtiön on mahdollisesti luovuttava jostain muusta korjauksesta tai turvauduttava halvimpaan mahdolliseen ratkaisuun.
  • Edellä mainittu voi johtaa myös tilanteeseen, jossa tietylle asunnolle jyvitetty osuus voi kaataa kotitalouden maksukyvyn yhtiölainan kasvaessa.
  • Tyhjien asuntojen velkaosuuden kaatuminen yhtiön muiden osakkaiden hoidettavaksi.
  • Korkeilla yhtiölainoilla ja niiden lisääntymisellä otetaan iso spekulatiivinen riski asuntojen arvonnousuun
  • Asuntojen arvon laskiessa alle velkaosuuden tyssää asuntokauppa näiden kiinteistöjen kohdalta.

 

Osakkaat viime kädessä maksavat

Yleisimmin ongelmia voi syntyä tilanteessa, jossa lisääntynyt uudisrakentaminen aiheuttaa markkinan ylikuumenemisen ja sitä kautta asuntojen hintojen huomattavan romahduksen. Jokainen pystyy varmasti itse päättelemään, mitä tapahtuu taloyhtiölle tilanteessa jossa asunnon arvo laskee alle sille jyvitetyn velkaosuuden. Toinen ongelma muodostuu siinä vaiheessa, kun yhtiölainoja kertyy korjaus- ja remontointitarpeista ylivoimainen määrä. Kotitalouksilla, joilla on liikaa asuntokohtaista velkaa iskee todellisuus vastaan, eikä oma talous riitä hoitamaan kuluja. Tällön kasvanut rahoitusvastike aiheuttaa aluksi henkilökohtaisia ongelmia ja kaatuu lopulta taloyhtiön muiden osakkaiden maksettavaksi.

Vaikka ongelmat mahdollisesti realisoituvat vasta vuosien päästä, olen henkilökohtaisesti nähnyt RS- ja yhtiölainat lähinnä rakentamisen aikaisena rahoituksena. Tällä hetkellä päätös on usein kuitenkin yksityisostajalla. Yksi mahdollisuus välttää uusien ja valmiiksi velkaisten yhtiöiden lisääntymistä, on pitää huoli että rakentamisen rahoittaminen kohdistuu rakentamisen aikaiseen rahoitukseen, jota esimerkiksi Groundfunding tarjoaa. Tällä tavalla joukkorahoitus avaa perustettavan yhtiön taseen tuleville yhtiölainoille, joilla pystytään pitämään yllä yhtiön kuntoa, päivittämään tekniikoita ja pitämään yhtiö kiinnostavana tulevien ostajien silmissä.

 

Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj

Eerikkilä Resortin toisen vaiheen rakentaminen vauhdissa

Eerikkilä Resortin toisen vaiheen rahoituskierros aukesi sijoittajille tänään! Tämän vuoden keväällä hankkeen ensimmäistä vaihetta varten haettu laina on maksettu sijoittajille korkoineen takaisin, ja nyt sijoittajille tarjotaan mahdollisuutta osallistua myös hankkeen toiseen vaiheeseen.

Mitä rakennetaan ja minne?

Eerikkilä Resort on loma-asuntokokonaisuus, joka käsittää lomahuoneistoja sekä huviloita. Se nousee Eerikkikä Sport & Outdoor Resortin yhteyteen Tammelaan. Eerikkilä Resort rakennetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuu kokonaisuudessaan tämän vuoden puolella. Työmaa etenee aikataulusta edellä – ensimmäisenä rakennetut 16 lomahuoneistoa on tällä viikolla luovutettu käyttöön ja seitsemän korkeatasoista huvilaa valmistuvat loppuvuodesta 2017. Hankkeen toisen vaiheen eli toisen huoneistohotellin rakennustyöt on jo aloitettu, ja valmista on vuoden 2018 loppupuolella.

Kuka hakee rahoitusta?

Rahoituksenhakijana on rakennettavia lomahuoneistoja hallinnoiva Kiinteistö Oy Tammelan huoneistot 2. Kohteen rakennuttajayhtiönä toimii Villa Building Oy, joka on resort-hanketta varten perustettu yhtiö ja vastaa hankkeen kaikkien vaiheiden rakentamisesta. Haettava rahoitus käytetään lomahuoneistoiden rakentamisen rahoittamiseen, ja laina maksetaan takaisin pankkilainan noston yhteydessä kohteen valmistuttua.

Mitkä ovat lainaehdot?

  • 7,00 % vuotuinen korko (kertalyhenteinen)
  • Vakuudellinen
  • Laina-aika 31.12.2018 asti
  • Minimisijoitus 3 000 €
  • Rahoitustavoite 450 000 €

Rakentamisen trendit 2017

Asuntomessut järjestettiin tänä vuonna Saimaan rannalla Mikkelissä 14.7.–13.8.2017, ja Groundfunding kävi kesän asuntomessuilla tutustumassa rakentamisen uusiin trendeihin.

Yhtenä messujen teemana oli puupientalot. Puurakentaminen onkin selkeästi edelleen muodissa; messuilla näkyi puurakentamisen uusia trendejä ja tyylejä. Lisäksi puurakentamista oli edustamassa useampi puutalotehdas. Alueelta löytyi toki myös perinteisempää asuinrakentamista, mutta silmiinpistävää oli uusien tyylien ja muotojen lisääntyminen. Puu alkaa taipua erilaisiksi ‘muotimuodoiksi’, joista näkyvimpänä esimerkkinä Honkatalojen Wave-koti, jonka designissa puuta ei oltu suoranaisesti taivutettu, mutta hirsiä yhdistämällä oli saatu pyöreitä muotoja. Asuntomessujen kaikkiin kohteisiin pääset tutustumaan tästä.

Edellä mainitun lisäksi esillä olivat uudempaa rakennustapaa edustavat CLT-elementit ja moduulit. CLT (cross laminated timber tai vapaasti suomennettuna: ristiin laminoitu puutavara) on rakentamistapa, jossa puuta laminoidaan ristiin lautariveinä. Tällöin siitä tulee kiertojäykkää ja materiaalina tarpeeksi vahvaa, jotta seinäelementit toimivat kantavina rakenteina. Levyjä voidaan käyttää sellaisinaan tai niistä voidaan tehdä tehdasoloissa valmiita moduuleja, joita kasataan legopalikoiden tapaan valmiiksi taloksi. Levyihin on mahdollista myös leikata erimallisia reikiä, jotta talosta näkee ja pääsee ulos. Elementeissä näkee myös kokonaan lasista valmistettuja seiniä jolloin lasia ja puuta yhdistelemällä on saatu aikaiseksi hyvinkin moderneja taloja.

CLT-rakentamisen hyödyt ovat pitkälle samat kuin puurakentamisessa yleisesti. Puu on rakennusmateriaalina ekologista ja usein täysin hiilineutraalia. Tämän lisäksi materiaali hengittää, jolloin merkittävimmäksi hyödyksi voidaan laskea puutalojen puhdas sisäilma. Lisäksi puu on kotimaista, joten koko kansantaloutemme hyötyy puusta rakennettaessa. CLT-käyttö rakennusmateriaalina tulee todennäköisesti tulevaisuudessa lisääntymään.

Vuoden 2018 asuntomessut järjestetään Porin Karjarannassa, jossa teemana on ekologisuus ja asumisen digitaalisuus.

Niklas Vuorinen
Groundfunding Oyj

Kohteen ’KOY Kivikonlaita 51’ rahoitustavoite täyttyi ennätysajassa!

Alle neljän tunnin aikana kohteeseen sijoitettiin lähes 250 000 euroa! Tämä tarkoittaa, että kohde täyttyi ennätysajassa ja entinen ennätys yli puolittui. Olemme iloisia jälleen yhdestä onnistuneesta Groundfundingin kautta järjestetystä rahoituskierroksesta, ja Groundfunding kiittääkin kaikkia kohteen rahoitukseen osallistuneita.

KOY Kivikonlaita 51 oli palvelumme ensimmäinen hallikohde. Kohteen työmaa Helsingin Kivikossa on jo käynnissä; pohjatyöt on tehty,  ja varsinainen rakentaminen alkaa heinäkuussa. Projektiin haettu rahoitus on varsin lyhytaikaista siltarahoitusta. Rahoitus on tarkoitus käyttää hallitilojen rakentamiseen vesikattoon asti, sillä vasta silloin kohde on kiinnitettävissä pankkilainan vakuudeksi. Nostettavalla pankkilainalla maksetaan pois rakentamisen aikainen laina ja rakennetaan kohde valmiiksi.

Kannattaa pysyä kuulolla, sillä uusia kohteita on tulossa kesän aikana!

Piensijoittajakin voi hajauttaa kiinteistöihin, asuntoihin ja rakennusalaan – ilman kuluja

Kiinteistösijoittaminen ei ole enää vaikeata eikä kallista. Jo tuhannella eurolla pääsee alkuun ja muutamalla tuhannella voi sijoituksia myös hajauttaa.

Tänä päivänä tarjolla on tuottavia sijoituskohteita, joihin sijoittaakseen ei tarvitse olla sijoitusguru, sanoo Groundfunding Oyj:n toimitusjohtaja Henrik Arén. Groundfunding on toiminut nyt reilun vuoden ja tänä aikana groundfunding.fi -palvelun kautta on tehty jo yli 2 miljoonan euron sijoitukset asuntojen ja kiinteistöjen rakentamiseen. Sijoittajat ovat aivan tavallisia kansalaisia, osa uusia sijoittajia, mutta osa on sijoittanut jo aikaisemminkin.

Sijoituspalvelua luodessamme periaatteemme oli, että sijoittamisen on oltava mahdollisimman helppoa. Voisi sanoa, että jos on pienintäkin tietämystä osakkeista tai rahastoista, osaa myös sijoittaa palveluumme. Näin kokematonkin sijoittaja voi tulla ikään kuin valmiiseen pöytään, sillä valitsemme sijoituskohteet huolella ja julkaisemme yksityiskohtaiset ja ymmärrettävästi esitetyt tiedot groundfunding.fi -sivuilla.

Sijoittaminen tapahtuu kokonaisuudessaan turvallisessa nettipohjaisessa palvelussamme, johon rekisteröityminen on ilmaista. Sijoituskohteisiin voi tutustua rauhassa vaikka omalla kotisohvalla istuen ja päättää itse, koska ottaa ratkaisevan askeleen asuntosijoittamiseen. Groundfunding huolehtii myös korkojen kotiuttamisesta sijoittajille, korkotuottojen veroilmoituksista ja pääoman takaisinmaksuista.

Nyt kannattaa sijoittaa alaan joka vetää – asuntojen rakentamiseen

Asuntojen tarve kasvukeskuksissa on kova ja rakentaminen on ollut jo jonkin aikaa vahvassa nousussa. Pääkaupunkiseudulla on rakenteilla Vantaan Tikkurilaan As Oy Lummetar, johon tulee suuresti kaivattuja pienasuntoja. Rakennettava luhtitalo on kiinnostava sijoituskohde, johon sijoittajilta kerätään joukkorahoitusta 300 000 – 400 000 euroa, mikä on 20-27 % koko hankkeen rahoituksesta. Lisätietoa tästä sijoituskohteesta löytyy osoitteesta www.groundfunding.fi

Uusi sijoituskohde tarjoaa korkean tuoton

Kiinteistösijoittamiseen pääsee Vantaan Lummettaressa kiinni hyvillä ehdoilla:

  • minimisijoitus 1 000 euroa
  • vuotuinen korko 13 %
  • sijoitusaika 13 kk
  • kulut sijoittajalle 0 euroa

Sijoittajia on monenlaisia, joku sijoittaa kerralla yhteen kohteeseen 10 000 euroa tai enemmän, toinen sijoittaa 1 000 euroa kokeeksi ja sen jälkeen lisää toiseen kohteeseen.

Hajauttaminen onnistuu palvelussa helposti, sillä uusia kohteita avataan sijoittajille monta kertaa vuoden aikana. Hajauttamisesta ei myöskään synny mitään ylimääräisiä hallinnointikuluja.

Sijoittamisessa pätee sama lainalaisuus kuin kaikessa kaupankäynnissä, jossa kysynnän on  kohdattava tarjonta. As Oy Lummettaren rakentamisaikaista rahoitusta varten keräämän lainan korko nostettiinkin 13 prosenttiin, mikä vastaa paremmin kohteen luokitusta ja sijoittajien tarpeita.

Sijoittaminen rakennusalaan on hyvin konkreettista, siinä työn eteneminen näkyy. Usein ihmisiä kiinnostaakin tietää, miten sijoituksen kohteena oleva rakennusprojekti etenee.

Päivitämme groundfunding.fi-sivuille tietoja ja kuvia projektin edetessä. Ovatpa jotkut myös käyneet rakennustyömaalla tutustumassa, mikä on aivan mahdollista, Henrik Arén toteaa.

Korkeatasoinen resort-alue nousee Eerikkilään

Uusi kohde Eerikkilä Resort aukesi sijoittajille tänään! Se on palvelumme ensimmäinen loma-asuntokohde.

 

Mitä rakennetaan ja minne?

Eerikkilä Resort on loma-asuntokokonaisuus, joka käsittää lomahuoneistoja sekä huviloita. Se nousee Eerikkilän Urheiluopiston yhteyteen, Tammelaan. Eerikkilä Resort rakennetaan kolmessa vaiheessa, ja ensimmäisenä rakennetaan 16 lomahuoneistoa ja seitsemän korkeatasoista huvilaa. Lomahuoneistojen sekä huviloiden rakentaminen on aloitettu syksyllä 2016 ja alueen rakentaminen on täydessä käynnissä. Lomahuoneistot valmistuvat suunnitelman mukaan syksyllä ja huvilat loppuvuodesta 2017.

 

Kuka hakee rahoitusta?

Rahoituksenhakijana on seitsemää rakenteilla olevaa huvilaa hallinnoiva Kiinteistö Oy Tammelan huvilat 1. Kohteen rakennuttajayhtiönä toimii Villa Building Oy, joka on resort-hanketta varten perustettu yhtiö. Se vastaa hankkeen kaikkien vaiheiden rakentamisesta. Haettava rahoitus käytetään lomahuviloiden rakentamisen rahoittamiseen.

 

Mitkä ovat lainaehdot?

  • 7,00 % vuotuinen korko (kertalyhenteinen)
  • Vakuudellinen
  • Laina-aika 31.12.2018 asti
  • Minimisijoitus 3 000 €
  • Rahoitustavoite 700 000 €

 

Vastaamme mielellämme kohteeseen liittyviin kysymyksiin!

info@groundfunding.fi | puh. 010 324 6300

Kalevankadun projekti – Asunnot myyty ja laina maksettu takaisin!

Groundfunding järjesti touko-kesäkuussa 2016 rahoituskierroksen, jossa sijoittajat saivat osallistua Helsingin Kampissa sijaitsevan remonttikohteen rahoittamiseen. Kalevankadulla sijaitsevassa kohteessa remontoitiin lattiasta kattoon ylimmän kerroksen suuri, yli 200 neliön kattohuoneisto. Remontin yhteydessä asunto muutettiin kahdeksi pienemmäksi asunnoksi. Kohteen toteuttajana ja rahoituksen hakijana toimi kiinteistökehitysyhtiö PH-Asunnot Oy. Yhtiö keräsi rahoitusta palvelumme kautta 50:ltä sijoittajalta yhteensä 205 500 euroa. Sijoittajille yhtiö lupasi 12 %:n vuotuisen koron.

 

Voimme iloksemme ilmoittaa, että projekti on saatu onnistuneesti maaliin. Molemmat asunnot on myyty, joten projekti saatettiin maaliin suunnitellussa aikataulussa. Kuvia tyylikkäistä asunnoista pääset ihastelemaan tästä. Groundfundingin kautta kohteeseen sijoittaneille tämä tarkoittaa sitä, että heille on velkasopimuksen ehtojen mukaisesti maksettu takaisin heidän sijoittamansa pääoma korkoineen.

 

Kalevankadun kohteesta ehti tulla ensimmäinen Groundfundingin kautta rahoitettu kohde, joka on saatettu maaliin ja takaisinmaksu suoritettu sijoittajille. Kiitämme yhteistyöstä hankkeen toteuttanutta PH-Asunnot Oy:tä sekä tietenkin kaikkia kohteeseen sijoittaneita! Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia projekteja.